Raskasta joulua

“Niityllä lunta, hiljaiset kadut, / taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus. 
Muistojen virta, lapsuuden sadut. / Sanoma joulun on uusi mahdollisuus.”

Kuten taisin mainita, olin juuri melkoisen rajussa flunssassa ja edelleen puolikuntoinen. Itsenäisyyspäivä meni aamupäivän osalta lepäillessä, mutta iltapäivällä kampesin itseni kuitenkin pystyyn, kun tarkoitus oli mennä Kimmon työpaikan pikkujouluihin. Onneksi pahimmat kuumeilut olivat jo takanpäin, että pääsin lähtemään, koska oli kyllä tosi kivaa, vaikka vähän jaksamisen rajoilla olinkin. 

Pikkujouluihin kuului sitten myös Raskasta joulua -konsertti, joka oli oikeasti positiivinen yllätys! En ole ensinkään raskaan musiikin ystävä enkä yhtään “hevari” -tyyppinen ihminenkään, kuten ehkä voi helposti päätelläkin, mutta tuollei livenä nähtynä konsertti kyllä toimi! Jo ensimmäinen biisi oli tosi vakuuttava, Antti Railion esittämä Enkelikello. Oli mukavan vaihtelevia kappaleita – puhuttelevia syvällisiä joululauluja ja muutama hieman kevyempikin. Pidin erityisesti akustisista kappaleista, mutta muutkin toimivat. Oli kiva, kun solisteja oli useampia, jotka vaihtelivat. Aikamoinen energia oli tyypeillä päällä lavalla. Viimeiseksi vedetty Ilouutinenkin oli tosi mahtipontinen kun oikein täysillä vetivät kaikki. Vähän jännitti lyökö kosketinsoittaja päänsä syntikkaan, kun moshasi niin läheltä :D, no taitaa olla hänellä halussa toi laji. 

Voitte kuvitella, miten “jouluista” meillä kotona nyt on, kun olin täysin pois pelistä monta päivää ja vielä on vähän lämpöä, ettei jaksa tai kannatakaan alkaa rehkiä. Ehti taas “vähän” kasaantua kaikki… Oma tautini sai varmaan pontta viime viikolla öitten valvomisesta, kun lapsetkin olivat kipeitä ja ystävämme korvatulehdus oli taas kylässä. Molempien viikonloppujenkin suunnitelmat menivät uusiksi, mutta mikäs siinä. Onneksi emme vietäkään tänä vuonna kotona joulua vaan mummilassa, niin ei haittaa, jos ei tänne niin sitä joulua laitakaan. Pienet asiat jo luovat sen jouluisen tunnelman, kuten lumi ulkona, ja sitä on jo valmiiksi. 🙂 

Ei ollut Rajatonta, mutta toimi 🙂

Pitihän sieltä nyt joku selfiekin olla 🙂

“Ikuisen joulun jos tahdot löytää / sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan. 
Et löydä kultaa, et juhlapöytää, / löydät vain seimen ja tallin koruttoman.

Joulu on taas, riemuitkaa nyt! / Lapsi on meille tänä yönä syntynyt. 
Tulkoon toivo kansoille maan, / pääskööt vangit vankiloistaan. 
Uskon siemen nouskoon pintaan, / olkoon rauha loppumaton.”

                                                                    Pekka Simojoki

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s