Monessa blogissa on kiertänyt tämä Epäsuositut mielipiteet -juttu ja ajattelinpa itsekin osallistua, se kuulosti niin hauskalta idealta! Näiden mielipiteiden epäsuosio / suosio tietenkin riippuu ihan siitä, keltä kysyy. Varmasti löytyy molempia näkökantoja, mutta koitin valkata tähän nyt sellaisia, jotka ovat ainakin jossain määrin kokemani “yleisen mielipiteen” vastaisia. Onko teillä epäsuosittuja mielipiteitä? Entä mitä ajattelette näistä?
1. Nykyisissä yliopisto- ja tiedepiireissä ei ole aitoa sanan- ja mielipiteenvapautta.
Tieteen luonne on radikaalisti muuttunut alkuperäisestä. Enää ei etsitä tai edes haluta etsiä oikeasti totuutta vaan ainoastaan parhaita (usein kevyesti perusteltuja) malleja vallitsevien oletusten selittämiseen. Eräistä kysymyksistä ei voi keskustella akateemisesti argumentoiden, rehellisesti ja yhdessä parhaaseen totuuteen pyrkien. Minun silmääni nykyinen yliopistojärjestelmä näyttäytyy kyseenalaistamattomien uskomusten, ei tieteen kehdolta.
2. Ei kuulu valtiolle tai työnantajille, kuinka pitkään äidit haluavat hoitaa pieniä lapsiaan kotona.
Miksi pienten tai vähän isompienkaan lasten äidit pitäisi patistella töihin? Minusta on hienoa, jos joku jaksaa tarjota jälkikasvulleen hyvää kiireetöntä hoitoa kotona eikä siihen tulisi valtion puuttua. Eiköhän se ole perheen sisäinen asia. Keskustelussa ei myöskään huomioida, että hyvällä varhaislapsuudella on positiivisia seurauksia. Ja koska osan on kuitenkin mentävä töihin, kun lapsi on hyvin pieni, siksi kuntien pitäisikin keskittyä takaamaan laadukasta päivähoitoa pienissä ryhmissä eikä hätistellä kotiäitejä töihin, jolloin täydet päiväkodit täyttyisivät entisestään.
3. Terveyden- ja sairaanhoito on liian lääkepainotteista.
Monet lääkkeet ovat hyödyllisiä, jopa elintärkeitä, ja on hienoa, että lääketiede on kehittynyt. Mutta lääkkeitä tuupataan vaivaan kuin vaivaan liian helposti. Moneen juttuun auttavat luomukeinot yhtä hyvin tai paremmin kuin lääkkeet. Esimerkiksi ruokavalion muutoksilla ja tiettyjen ravintoaineiden lisillä voi saada apua moniin sairauksiin ja vaivoihin. Tarvitaan vain tietoa, ja mielestäni lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän siihen suuntaan, että he eivät automaattisesti tarjoa lääkereseptiä kouraan päästäkseen potilaasta nopeammin eroon, vaan osaisivat tarjota myös luontaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi masennuslääkkeet ovat monessa tapauksessa ihan turhia. En väitä, etteikö niistä olisi jossain tilanteessa hyötyä, mutta esimerkiksi terapiasta on potilaalle enemmän apua, koska siellä hoidetaan myös masennuksen syitä, ei vain oireita. Uskon kyllä lääkefirmojen lobbauksellakin olevan osuutensa lääkkeellistymiseen, bisnestähän sekin on.
4. Ikärajoja ei ole tehty rikottaviksi.
Aika monet, joiden kanssa olen jutellut, antavat esimerkiksi 2- ja 3-vuotiaitten katsoa K7-elokuvia. Jotkut pitävät jopa naurettavana ajatusta, että pitäisi odottaa 7-vuotiaaksi asti. No joo, ehkä ongelma tässä on myös se, että lasten leffojen ikärajat ovat joko S, 3 tai 7 eikä sillä välillä ole luokitusta. Joten niissä K7-leffoissakin on paljon eroja. Itse olen sitä mieltä, että olisi hyvä noudattaa vähintäänkin sitä elokuvateattereiden sääntöä, eli aikuisen seurassa ja harkinnann mukaan voi katsoa max. 2-3 vuotta nuorempana mitä ikäraja sanoo. Tällöin voi keskustella mietityttävistä kohdista. Meillä on 5,5-vuotias, joka on saanut katsoa tämän vuoden aikana aikuisen kanssa kaksi K7-elokuvaa, mutta edelleen on monia, joita en vielä näyttäisi. Riippuu toki lapsen herkkyydestäkin. Olen myös kuullut monista, jotka ovat saaneet katsoa kauhuleffoja ala-asteella. Siis häh? Itse en uskalla katsoa niitä vieläkään. Olisin tarkka myös pelien ikärajoissa. Monet yläasteikäiset (ehkä nuoremmatkin) pelaavat K16 ja K18-pelejä. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus sanoa oma kantansa vaikka “kaikki kaveritkin saisivat”.
5. Ei kannata katsoa, kuunnella tai lukea kaikkea.
Kaikki mediat tursuavat kaikenlaista materiaalia, mutta ei kannata katsoa / kuunnella / lukea kaikkea, vaikka kuinka ikärajat olisivat kunnossakin. Minä ainakin uskon, että näkemämme ja kuulemamme voivat vaikuttaa ajatteluumme ilman että tiedostamme sitä. Osa näkee painajaisia, osaa ahdistaa. Maailma, media ja netti ovat täynnä väkivaltaa, kauhua, hirveitä asioita, pornoa ja kaikenlaista, jotka eivät ole kauhean hyväksi meille. Tämä ei tarkoita sitä, että jos joku tulee kertomaan huolistaan, pitäisi sulkea korvansa, vaan lähinnä sitä, että kannattaa opetella erottamaan haitalliset mediasisällöt muista ja opettaa se taito myös lapsilleen. Medialukutaito ja mediakriittisyys pitäisi nostaa uusiksi kansalaistaidoiksi.
6. E-pillerit ovat p*****stä.
En ole koskaan tajunnut, miksi naisten pitäisi tuutata itsensä täyteen hormoneita?? Monille nuorille tytöille annetaan kouraan e-pilleriresepti kertomatta juuri mahdollisista vaikutuksista. Jotkut sanovat, että toimii, mutta niin monet myös kertovat siitä, kuinka ovat muuttuneet ihan eri ihmisiksi lopetettuaan vuosien pilleren käytön. Ne ovat kuitenkin hormoneja, jotka vaikuttavat kehossa ja useilla myös mielissä päivittäin. Pillerit ovat varmaan yksi ikuisia väittelynaiheita. Minusta ne eivät ole mikään naisten vapauttaja, päinvastoin. Ei sillä, että niin perustaisin muistakaan hormonivalmisteista. Lisäksi yksi, joskaan ei yleensä ensisijainen, hormonivalmisteiden toimintamekanismeista on torpata jo hedelmöittynyt munasolu, joten tämäkään ei sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että elämä alkaa hedelmöittymisestä.
7. Hyvinvointi on painoa parempi terveysmittari
En oikein usko noihin kurinalaisiin pikadieetteihin ja laihdutusmömmöihin. Enkä siihenkään, että jonkun toisen asettamaan muottiin istuva vartalo ylipäätään olisi jotenkin tae onnellisuudesta (tämä sisältää myös asenteeni kauneuskirurgiaa kohtaan). Kohtuus kaikessa. Vaakakapina-sivustolla on hyviä mielipiteitä aiheesta. Mielestäni hyvinvoinnin tulisi olla etusijalla näissäkin asioissa eikä koon tai varsinkaan painoindeksin. Itse ainakin tunnistan kyllä kehossani, voinko hyvin vai en. Ja yleensä esimerkiksi hyvää ja terveellistä ruokaa syömällä ja säännöllisesti liikkumalla ja tarpeeksi nukkumalla voin paremmin kuin epäterveellisin elämäntavoin, joten huomion kiinnittäminen “pelkkään” hyvinvointiin ei ole itsensä huijaamista vaan siinä juuri ollaan ytimessä.
8. Tehokkuusajattelu on syvältä.
Miksi kyselemme toisiltamme aina niin paljon vain saavutuksistamme ja suorituksistamme ja määritämme heitä sen mukaan? Vaikka ei olisi työkokemusta tai koulutusta tai omaisuutta tai yhtään mitään, olet silti arvokas ihminen ja yhtä hyvä kuin ulkonaisesti menestyneemmät. Välillä tuntuu siltä, että elämme yhteiskunnassa, jossa vain kovat ja kylmät arvot merkitsevät. Olet sitä parempi, mitä enemmän saat rahaa ja teet työvuosia. Höpsis, ei pidä ajatella vain numeroita. En suosi laiskottelua, mutta en pidä aikaansaavuutta minään menestymisen mittarina. Jokaisen on hoidettava oma tonttinsa hyvin, oli se pieni tai suuri. Sitä paitsi saavutusten lisäksi myös henkinen pääoma, välittäminen, toisista huolehtiminen, rehellisyys, kärsivällisyys ynnä muut ovat tärkeitä kohtia, jotka pitäisi huomioida esimerkiksi työnhaussa. Myös monet lyhyemmällä cv:llä varustetut ihmiset ovat hyvin potentiaalisia eri tehtäviin, kun heidät vain osattaisiin nähdä pintaa syvemmältä. Sosiaalisuus ja itsensä markkinoimininen korostuvat työnhaussa mielestäni enemmän kuin todellinen soveltuvuus kyseiseen työhön.
9. Alle kouluikäiset eivät tarvitse harrastuksia.
Pienetkin lapset voivat harrastaa, mutta mielestäni tärkeää on suhtautua harrastamiseen lapsen tempperamentin ja muun elämäntilanteen mukaan, myös isompana. Olisin aika julma mutsi, jos pitkän päiväkotipäivän jälkeen vielä patistelisin lapset heti uudestaan lähtemään jonnekin. Jos lapsi itse on kovin innokas ja jaksaa ja nauttii harrastuksesta, tai varsinkin jos lapsi on kotihoidossa, se on eri asia. Mutta lapset eivät tarvitse mitään järjestettyjä aktiviteetteja päivähoidon lisäksi. Hekin haluavat olla välillä rauhassa.
10. Itsevarmuus kaunistaa.
Terveellä tavalla itsevarmat ihmiset ovat niin kauniita. Varsinaisella ulkonäöllä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Jos ihminen tuntee oman arvonsa ja pitää itseään tärkeänä ja rakastettavana, silloin muutkin katsovat häntä samalla tavalla. Hän yksinkertaisesti on kaunis. Piste.
