Missä mennään, blogi?

Perustin tämän blogin oikeastaan hetken mielijohteesta viime syyskuun alussa. Olin palaamassa yliopistolle pitkän hoitovapaan jälkeen ja jatkamassa kirjaisuuden opintoja. Yhtenä viikonloppuna ajatus tuli vain mieleen kuin salama kirkkaalta taivaalta ja halusin oikeastaan heti toteuttaa sen. (Sanottakoon, että yleensä olen aika harkitsevainen.) 

Olin kylläkin pyöritellyt ajatusta jonkinlaisesta blogista jo aiemmin. Mammalomien aikana mietin vakavasti, perustaisinko perheblogin, koska tykkään itse lukea niitä, mutta en koskaan päätynyt perustamaan ja syykin oli aina sama: perheblogissa lapset olisivat lähes väistämättä päätähtiä ilman suostumustaan ja muutenkin yksityisen ja julkisen raja on paljon häilyvämpi. Ruokablogiakin olin (ja olen edelleen) miettinyt, koska pidän ruuanlaitosta ja kokeilemisesta keittiössä, mutta sekään ajatus ei kuitenkaan muuttunut ikinä konkretiaksi. Eikä minulla olisi kotiäitivuosina ollut oikein tilaakaan blogille, kun lapset olivat niin pieniä, ettei ylimääräistä aikaa ollut. 
Kun sitten viime syksynä keksin yhtäkkiä kirjallisuusblogin, se tuntui heti hyvältä idealta. Se on siinä mielessä turvallinen aihe blogille, että voin hyvin itse säädellä, kuinka paljon haluan kertoa muusta elämästäni tai varsinkin perheestäni. Vaikka tästä tulikin ensisijaisesti kirjallisuusblogi, olen kuitenkin kirjoitellut fiiliksen mukaan muitakin juttuja sekä vilautellut välillä ottamiani valokuvia. Yksi tulevista tavoitteistani onkin panostaa entistä laadukkaampiin kuviin, katsotaan miten lähtee toteutumaan. Kyllähän sitä matkan varrella oppiikin paljon. Kirjallisuusaihe linkittyy myös sopivasti opiskeluihini, joten ne täydentävät toisiaan mukavasti. Ja olenhan vapaa-ajallakin innokas lukija ja kirjoittaja.


Olen nauttinut kovasti blogijuttujen kirjoittamisesta! Ja olen ollut yllättynyt, että olen saanut lukijoitakin, kun alkuun vähän jännitti, saako tämä lainkaan tuulta siipien alle. Kirjallisuusblogit harvoin nousevatkaan kaikkein muodikkaimmiksi blogeiksi, mutta minusta on kiva, että samanhenkisiä lukijoita on kuitenkin löytänyt tänne. Ja saa tätä ilman muuta seurata, vaikka ajattelisi aivan eri tavalla kuin minä. 🙂 

Jälkeenpäin kun katson syksyn postaustahtia, niin olen aika yllättynyt, että sain niinkin paljon postauksia aikaan! Olin kyllä todella innostunut. Nyt keväällä tahti on ollut hitaampi, mutta selityskin on luonnollinen: minulla on ollut (varsinkin nyt loppukeväästä) huomattavan paljon tiiviimpää opiskelujen kanssa. Olen kyllä edelleen innostunut ja tästä on tullut vakituinen ja mieluisa harrastus. Myös uudistunut ulkoasu antoi lisäboostia. Kirjallisuus on siinäkin mielessä hyvä teema blogille, että välillä jos tuntuu, että olen kirjoittanut jo kaikesta, mistä minulla on jotain sanottavaa, niin lukemattomia ja esittelemättömiä kirjoja löytyy kuitenkin aina, eli siinä mielessä aiheita pitäisi riittää vastedeskin.

Ja erityiskiitos teille, uudet ja vanhat lukijat! Ilman teitä blogia tuskin olisi olemassa. Vaikka blogikirjoittamisella on myös selvä terapeuttinen vaikutus itselleni, kirjoitan tätä kuitenkin myös ja nimenomaan muiden silmille, ja toivottavasti voin jollakin tavalla myös palvella teitä lukijoita!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s