Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihme on tapahtunut ja mieheni on innostunut kirjoista! Ei sentään lukemaan, mutta äänikirjat hän on juuri löytänyt muun muassa työmatkojen ratoksi ja minutkin tutustuttanut niiden maailmaan. Aloin hänen suosituksestaan kuunnella kirjaa, johon en olisi muuten ehkä ensimmäisenä tarttunut, nimittäin Oskari Saaren kirjoittamaa Aki Hintsa -elämäkertaa Voittamisen anatomia (2015). Jäin koukkuun. Hintsan mielenkiintoisen ja vaiheikkaan elämän kuuntelu säesti muun muassa yksinäisiä hiihtolenkkejä, ja äänikirjan tahtiin taittui kepeästi kilometri jos toinenkin. Mutta nyt se on loppu, mitä jäi käteen?

Aki Hintsa oli suomalainen kirurgi, urheilulääkäri ja hyvinvointivalmentaja, joka toimi monen kansainvälisen menestyjän mentorina. Hänen asiakkaisiinsa lukeutuivat muun muassa formulatähdet Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen ja Sebastian Vettel sekä joukko yritysjohtajia. Hintsa oli myös Haile Gebreselassien läheinen ystävä. Gebreselassie on etiopialainen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja, jonka yksinkertaisesta elämäntavasta Hintsa ammensi aineksia omaan hyvinvointimetodiinsa, Hintsan malliin.

Hintsan tapa kouluttaa menestyjiä oli huomioida heidät kokonaisvaltaisesti eikä keskittyä ainoastaan perinteiseen urheiluharjoitteluun. Henkinen hyvinvointi, oma identiteetti sekä työn ja levon tasapaino nousevat tärkeiksi. Toki Hintsalla on tutkimustietoon pohjautuvaa painavaa asiaa myös unesta, ravinnosta ja liikkumisesta, mutta hänen peruskysymyksiään uusille asiakkaille oli aina Kuka olet? Ketkä ovat läheisiäsi? Mitä haluat?

Itse en ole lainkaan penkkiurheilija tai sinänsä kiinnostunut esimerkiksi formula ykkösten seuraamisesta, mutta Saari on koonnut Hintsan tarinan niin kiinnostavaksi, että jaksoin oikein hyvin kuunnella myös urheilumaailmaan liittyvät käänteet. Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönenkin muuttuivat mielessäni etäisistä kasvokuvista kokonaisiksi persooniksi. Eri asiakkaiden tapaukset olivat kiinnostavia ja inspiroivat miettimään myös omia elintapoja ja hyvinvointia. Kirjan alussa kuvataan vaikuttavasti Hintsan aikaa alkeellisessa 1990-luvun etiopialaisessa sairaalassa, josta tämä menestyjien taustavoima on ponnistanut.

Hintsa on miehelleni etäistä sukua, senkin vuoksi tarina tietysti kiinnosti. Teos loppuu onnelliseen päätökseen, jonka mukaan McLarenin jättänyt Hintsa alkaisi vihdoin elää oman mallinsa mukaisesti perheeseensäkin keskittyen. Mikä paradoksaalisinta ja surullisinta, Hintsa kuoli vuonna 2016 syöpään. Mies teki pitkän uran ja auttoi monia, mutta menehtyi juuri kun kiire ja reissaaminen alkoivat hellittää. Tieto Hintsan kuolemasta toi kuunteluun erityisen haikean sävyn.

 

Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia
WSOY, 2015
10 h 28 min 

Opiskelijan luksusta

Silloin tällöin minulta kysytään, millaista on opiskella tässä elämäntilanteessa. Enhän ole enää suoraan lukiosta tullut ja kaksi lastakin on. Kysyn sitä välillä itseltänikin, jos mieleen tulee, että pitäisikö olla jo töissä tienaamassa. Haluan kuitenkin saada tutkinnon loppuun, joten aion sen tehdä, myös tässä elämäntilanteessa. Opiskelu on kivaa, ja tein tähän pienen listan hyvistä puolista (myös motivoinniksi itselleni). Uskaltakaa vain rohkeasti raskautua opiskeluaikanakin (jos muuten elämäntilanne sallii), ei se haittaa, jos tekee juttuja vähän eri järjestyksessä kuin muut.

(Tässä leikkimielisessä listassa on kyse yliopistomuotoisesta opiskelusta, muissa opinahjoissa voi olla eri käytäntöjä)

VAPAUS!
Mahdollisuus räätälöidä juuri sellaiset aikataulut kuin itselle sattuu sopimaan ja edetä ihan omaan tahtiin. Perheelliselle tämä järjestely sopii kuin nenä päähän. Lastenkaan ei välttämättä tarvitse olla päiväkodissa täysiä viikkoja. (Vienti- ja hakuvuorot tosin jäävät sitten sinulle, koska opiskelijana ehdit iltapäivällä aikaisemmin paikalle) 
– YLIOPISTOLIIKUNTA
Siis oikeasti: Mistä kuntokeskuksesta saat vuodeksi 55 eurolla rajattomat oikeudet jumppatunneille ja kuntosalille! (Tosin perheellisenä käyttö jää siihen yhteen zumbatuntiin silloin kun ehtii, mutta kuitenkin…) Bonuksena yo-liikunnan sauna! Se tuo fiiliksen, että kävisi paremmillakin mestoilla.
 
– ALENNUKSET SIELTÄ, TÄÄLTÄ JA TUOLTA
On niiiiin nautinnollista näyttää opiskelijakorttia vähän joka paikassa, kun vertaa kotiäitivuosiin, jolloin tulot ovat lähes yhtä pienet, mutta alennuksia ei saa mistään. Jyväskylässä pääsee viimetipan opiskelijalipulla jopa teatteriin alle kympillä (perheellisenä et tietenkään tule koskaan menneeksi, mutta jo pelkkä ajatus mahdollisuudesta lämmittää).
 
HALVAT LOUNAAT
2,60 täyttävästä, terveellisestä ateriasta? Kyllä opiskelijalle. Nyt joku 7 euron lounaskin kuulostaa ihan kiskurihinnalta. Opiskelijaruokapaikkojen kuningatar on Jyväskylässä Kasvisravintola Katrina. 
 
EI PUKUKOODIA
Itse asiassa erotut vain, jos olet pukeutunut erityisen siististi. Täällä ei työasuja, salkkuja, jakkupukuja tai kalliita asusteita vaadita, vaan revityt farkut ja kuluneet tennarit ovat normi. Ilmeisesti kauppatieteiden puolella pukeutuminen on vähän erilaista, mutta humanisteilla ei haittaa, jos tukka jäi aamulla harjaamatta ja päälle sattui lähtöhötäkässä vaarin vanhat sammarit ja kauhtunut neulepaita, se on vaan tosi jees. Taikun laitoksella plussaa kirpparilta löydetyt nyörikengät Ylpeys ja ennakkoluulo -tyyliin.

HYÖTYLIIKUNTA
Kaikki kulkevat pyörällä “kouluun”, joten totta kai sinäkin! Myös pimeällä, märällä ja liukkaalla kelillä. (Joskus voi huijata kävellen.)

HUOLIMATTOMUUS EI HAITTAA
kuin korkeintaan itseäsi. Et kuitenkaan saa potkuja koko puljusta, vaikka palauttaisit toisinaan vähän sinne päin sutaistuja tehtäviä. 
OPISKELIJAN IDENTITEETTI
On hauskaa olla siltä väliltä – vähän akateemiseen päin, mutta kuitenkin tulotasolta kaikkien huonopalkkaistenkin duunareitten alapuolella. On jotain kosketuspintaa molempiin maailmoihin. Myös monet “paskaduunit” tulevat opiskelijoille tutuiksi, niin osaa sitten arvostaa korkealle niittenkin tekijöitä. (Ja toivottavasti muistaa sen myös valmistuttuaan!)

KANSAINVÄLISYYS
On virkistävää nähdä päivittäin kampuksella vaihtareita ja kuulla vieraita kieliä. Kotiäitiaikoina unohtaa helposti, että maailmaa on olemassa lähileikkipuiston takanakin. 
 
YTHS
Lääkäriä odottaessasi voit lueskella rauhassa lehtiä seesteisessä ja siistissä aulassa kuin olisit missäkin yksityisellä. Eikä maksa juuri mitään. Lasten kanssa saat sitten ihan tarpeeksi rampata siellä kunnallisessa päivystyksessä karkeuksia huutelevien juoppojen seassa. 

LOMAT
Mahdollisuus pitkiin lomiin tarkoittaa myös lapsille mahdollisuutta huilata päiväkodista. Paitsi jos sinun täytyy mennä loman ajaksi töihin…

NUOREKKUUDEN ILLUUSIO
Yliopistossa ei ole iällä väliä: joka tapauksessa olet nuorekas, koska “opiskelet vielä”. Menet vielä kolmenkympin korvilla (ainakin omasta mielestäsi) ihan muitta mutkitta siellä parikymppisten joukossa. Saattaapa huudeilla törmätä jopa itseään vanhempiinkin!

JOUSTAVUUS
Mahdollisuus puuhailla kaikenlaista siinä ohella. Tehdä keikkatöitä, freelancerjuttuja, kirjoittaa blogia… Palkkatöissä ei paljon Bloggeria työajalla availtaisi!

PAINEETTOMUUS
Olet vastuussa tekemisistäsi – mutta vain itsellesi. Toki ryhmätöissä pitää huomioida muitakin, mutta periaatteessa opiskelun ei pitäisi tuoda valtavia paineita, kunhan saa jonkinlaiset opintopisteet raapaistua kasaan. Ei ole työnantajaa hengittämässä niskaan. Se on vaan opiskelua! (Paitsi mites se vanha klisee menikään: Ei koulua, vaan elämää varten!)  

URAUTUMATTOMUUS 
Vaikka olet valinnut tietyn alan hakiessasi opiskelemaan, sivuainevalinnoilla ja omalla kiinnostuksella voit määrittää paljon, mihin lopulta päädyt töihin. Opiskeluaika on jännittävää, kaikki on vielä avoinna! (Voit unelmoida mistä tahansa työpaikasta. Vaikka alasi työnäkymät olisivat surkeat, et ole työtön niin kauan, kun olet vielä opiskelija.)

Kaiken kaikkiaan opiskelu on tosi nastaa ja on kivaa ja jännittävää elää tätä vaihetta. Totta puhuakseni olen silti tosi iloinen, että toinen meistä on jo valmistunut, niin ei tarvitse sitkuttaa ihan pelkillä opintotuilla. Perästä tullaan!

 
 
    Kuva: Kimmo Korpela